lauantai 25. kesäkuuta 2016

Tarraa pintaan ja baanalle!

Jos aikaa kuluu paljon pyörän satulassa, niin sitä kuluu myös auton ratin takana. Pääasiallisesti kaikki kilpailumatkat kotimaassa tehdään teitse. Ja täältähän on kisapaikoille matkaa yleensä yhdeltä istumalta ihan riittämiin.

Pelit ja pensselit pitää silloin olla siis priimaluokkaa, ei sitä ihan mihin sattuu omaa takapuolta laske. Vuosien kokemuksella ja lukemattomien autossa matkattujen kilometrien jälkeen, on löytynyt itselle mieluinen vaihtoehto.

Riittävä kompakti koko, ajettavuus ja mukavuus on niitä ykkösjuttuja. Ei se ole ihan sama missä sen 10h per siivu istuu. Isä on sen verta kätevä käsistään, että rakensi reissuautoon muutaman lisämausteen ja nyt se on oikein soiva peli tien päälle. Kaikki se tavarapaljous ei ole kuin nakata kyytiin, ovet säppiin ja lähteä luukuttamaan. Tosipuheessa, pakkaaminen on aiheuttanut sen verta harmaita hiuksia matkan varrella, että tilaa täytyy olla. Yksinkertainen on kaunista, sanotaan. Puolipakettiauto on ollut paras vaihtoehto tähän mennessä; kalusto, työkalut, varaosat, muu sälä mahtuu oikein sopusointuisasti saman katon alle ja vielä turvallisestikin ja ohjaamossa mahtuu oikomaan myös koipia.

Vähän aikaa sitten julkisivu koki myös huomattavan kohennuksen, kiitos siitä Hietalan Markolle!

Make' Style on kuusamolainen yritys, joka tekee auto- ja mainosteippauksia jo lähes 20 vuoden kokemuksella. Yrityksen pääajatuksena on tarjota yrityksille kaikki mahdolliset yrityskuvatuotteet lippalakeista rekka-auton mainosteippauksiin ja mainoskynistä suurkuvatulosteisiin. Kaikki tuotteet ja palvelut toteutetaan suunnittelusta asennukseen asti.

Makestyle Oy
Kaiterantie 3 A 5, 93400 Kuusamo
0400-747028
asiakaspalvelu@makestyle.fi










perjantai 24. kesäkuuta 2016

#midnightsummer

Eilinen vuorokausi meni lähes kellon ympäri samoilla silimillä. Täräytin Turusta aamutuimaan koilliseuroopan pääkaupunkiin eli Kuusamoon ja lähes samalta istumalta löysin itseni pyörän satulasta koivet sauhuten innosta. Olin kyllä iha poikki matkan jäljiltä, mut kaikkeen sitä ihminen lykkäytyykin. Edessä oli nimittäin Cycloksen järjestämä yöttömänyön pyöräily, joka käsitti 140 km mittaisem matkan Kuusamosta Posiolle ja Livolle ja sieltä Lohirannan kautta takaisin kirkonkylälle. 

Huisi reissu kerta kaikkiaan ja joka hetken arvoinen. Mitä muuta yhteiseltä reissulta voi toivoa? Loistava keli, mahtavan leppoisa porukka (19 kuskia!!!) nappiin osunut reittivalinta ja yleinen hykerryttävä tunnelma koko matkan ajan. Ajo taittui lähes itsestään ja päästiin nauttimaan kyllä aimo pala koillismaalaista luonnon loistoa, juurikin parhaimmillaan.

Nyt onkin hyvä heittää hieman vapaalle, hyvän ruoan, seuran ja treenien merkeissä. Nauttikaa keskikesän tarjomista elämyksistä ja rentoutukaa! Näihin kuviin ja tunnelmiin:









(BTW! Tsekkaa Snapchatissa rosaliina1!!!)
Täällä Cycloksen kuvia!


#newstart

Pitkään näytti heikolta, etten pääsisi piiitkään aikaan starttaamaan, mutta otin sitten pässiä sarvista ja ns. aloitin kisakauden uudestaan. Lähtökohdathan eivät olleet oikein suotuisat, edellinen reilu viikko takaperin hädin tuskin selvisin tuskistani punkan pohjalla, mutta... tulihan sitä suotuisampaakin tuulta meikäläiselle ja lähes kylmiltään päätin sitten lähteä starttaamaan. Kevyesti ehdin parina päivänä ulkoiluttaa kalustoa. Pieni jännityksen tutina persuksissa (mut fiilinki sitäkin korkeemmalla!) lähdettiin taittamaan matkaa Tapiskalta Poriin. 
Edessä oli Satakunnan etappiajot. Lauantaihin kuului 5km prologi aaamusella ja iltapäivällä sitten lyhyt korttelikisa. Sunnuntain kruunasi sitten viimeinen etappi, joka sattui olemaan 73km maantieajo. Olihan siinä kroppa hiukan ihmeissään, kun yllättäen piti alkaa pyytelee watteja kampeen. Melko ärhäkkää ja tuskasta hommaa. Silti hypin riemuissani, kun tavoitteena oli päästä edes jokainen etappi maaliin! Nautin täysin siemauksin jokaikisestä kilometristä. Kyllä se järki kädessä oli jo lähtökuopissa, kun ei minkäänaista käsitystä kropan toiminnasta ollut ennen starttiviivalle asettumista. Kylmiltään lähdettiin kokeilemaan kepillä jäätä. Kortteliin lähdettiin hyvistä asemista, koska koko tiimimme oli hyvin sijoittuneena kärkipaikoille ensimmäisen etapin tuloksissa. Heitin sitten aivot narikkaan, ja jopas! Omaksi yllätykseksikin otin ja täräytin korttelin voittoon. Aijjai, kyllä tuntu makkeelta pitkän tauon jälkeen viiletellä maalilinjan yli ensimmäisenä! Sunnuntaihin oli taktiset kuviot selvillä, mutta loppuun tultiin yhtenä porukkana ja kiri riitti kolmanteen sijaan. Yhteistuloksissa sitten henkilökohtainen sijoitus 4. Tiimille kokonaiskisassa muut sijat 1, 3, 4, 6 & 9. 
Eniten tässä tauon aikana kaipasi koko kisatohinaa, tiimiä, sitä kisapaikan tunnelmaa ja tietty itse ajamista! En tas löydä tarpeeksi ylistäviä sanoja sille tunteelle, milaiset kiksit koko touhusta saapi. Varsinkin, kun lähtökohdat huomioonottaen kroppa kesti äkillisen rasituksen yllättävänkin hyvin! Vaikka eihän se ajaminen missään tapauksessa rehellisesti sanottuna helpolta tuntunut missään vaiheessa, vaan kyllä ne talvella tehdyt tulokset sieltä vielä kaivellaan hymyissä suin esiin, siitä saapi olla kyllä varma. Mutta kyllä sen huomaa, että pitkä tauko laskee suorituskykyä ihan tajuttoman paljon alaspäin ja töitä saa tehdä tästä eteenpäin ihan hullun lailla. Viikonlopun tavoitteet saavutettiin; jokaiselta etapilta saatiin ehjät suoritukset ilman mitään jälkikomplikaatioita. Ja kirsikkana kakun päällä: meillä on ihan mahtava akkaporukka tiimissä ja sen voi lukea suoraan myös tuloslistoilta!

Matka jatkui sitten Turkkuseen, keskiviikon haasteena olikin sittn aika-ajon Suomen mestaruuskisat. Omalta kohdalta siitä ei sen enempää, reenimielessä startattiin ja taas saatiin äkkiseltään tasapaksu ehjä suoritus. MUTTA! Lotta lepistö nappasi odotetusti hineolla ajolla kultaa ja Antonia Gröndahl pronssia! Kaiken kukkuraksi joukkuekilpailussa kalahti kaksi kirkkainta mitalia. Kyllä meidän muijat on rautaa!
Olen vetäytynyt jo takaisin pohjoiseen. Seuraava koitos onkin ensi viikolla maantieajon Suomen mestaruuskilpailut tuolla samaisella Kakskerran radalla. Väliajalla ei nautitakkaan kahvia ja pullaa (kahvia ehkä muutama kupponen) vaan se vietetään aktiivisesti pyörän selässä, jotta kuskin kunto olisi terävämpää ensi lauantaina!

Videokooste Tulokset täältä