sunnuntai 14. helmikuuta 2016

#Schedule

Mun arki on ollut todella hektistä muutaman vuoden ajan. Opiskelun, töiden ja treenaamisen yhdistämistä ja niiden yhteensovittamista kaikkeen muuhunkin. Se oli kyllä helpompaa silloin, kun asui vielä kotona. Muutin kotoa lukion jälkeen 18-kesäsenä ja itsenäistymisen myötä oma arki ja rutiinit ovat muodostuneet pikkuhiljaa. Ne ovat kyllä muokkautuneetkin tässä polun varrella moneenkin otteeseen.



Oon aina koittanu olla tosi toimelias ja tehokas tekemisten suhteen ja välillä musta kuoriutuikin silmälaput päässä kulkeva suorittaja, joka juoksi paikasta A paikkaan B paikan C kautta pää kolomantena jalskana ja asiat eivät välttämättä hoituneet aivan niin siististi loppuun asti. Jossain vaiheessa havahduin siihen, että jokin järjestys tälle rumballe täytyy löytää ja aloin priorisoida ja aikatauluttaa asioita. Oli aika keskittyä olennaiseen, sillä onhan se meleko hankalaa revetä niin monneen paikkaan yhtä aikaa. Ihan sula mahdottomuus.



Urheilijan arki koostuu niinkin simppeleistä asioista kuin nukkumisesta, syömisestä, treenaamisesta ja levosta. Vaan kaiken yhteensovittaminen ja järkeistäminen, on niissä omat haasteensa.



Siksipä aattelinki vähän avata, millaisia päiviä mulla yleensä on ja mistä mun arkipäivät koostuu. Joskus päivät ovat hyvinkin pilkun tarkasti viilattu minuuttiaikataulun mukaan ja se passaa mulle paremmin kuin hyvin. Oon huomannu sen, että omalla kohdallani tiukka aikatauluttaminen toimii paremmin. Oon silloin tehokkaimmillani ja pystyn käyttämään vuorokauden suomat ajamääreet hyödyllisesti.
Moni on mulle sanonutkin, että miks pitää suunnitella ja suunnitella ja suunnitella... niin paljon asioita etukäteen. Musta on paljon helpomaa kun tietää, missä ja milloin pitää olla menossa milloinkin. Niin simppeliä matematiikkaa, vaikka joskus paletti voi olla hyvinkin monimutkainen. Sitäpaitsi suunnittelu vähentää sitä kuulusaa ressiä!



Okei. Oon ollu joskus ihan kamala ressipesäke (tässä kohassa naurattaa jostais syystä kovin kummasti), mut onneks oon osannu höllätä narua pikkasen ja antaa itelle siimaa. Ja osaan kyllä tilanteen salliessa ottaa rennostikkin ja nauttia hetkestä. Ja hiukan pidemmistä yöunista.



Tässä pari esimerkkiä arkipäivistä kaikkine menoineen ja tehtävineen:

Päivä 1
klo 5.45 herätys (nopea, kevyt aamupala)
klo 7.00 aamutreeni (siirtymät yht. 6km)
klo 9.00 varsinainen aamupala (suihku + siirtymä 6km)
klo 10.30-19.00 töissä (ohjaukset + valvonta, työpäivän aikana lounas + välipala)
klo 19.30 - 21.00 toinen treeni 
klo 21.30 iltapala, pyykinpesu
klo 22.00 nukkumaan

Päivä 2
klo 6.00 herätys, nopea aamupala
klo 7.00-8.00 aamutreeni
klo 8.30-11.00 töissä (ohjauksia)+välipala, siirtymät 6km
klo 11.30-13.00 treeni + siirtymät 6km
klo 13.30 lounas
klo 15.30-20.00 töissä (päivällinen, siirtymät 6km)
klo 20.30 iltapala + lihashuolto, ruoanlaitto
klo 22.30 nukkumaan

Päivä 3
klo 7.00 herätys, aamupala
klo 8.15-11.30 treeni 
klo 12.00 lounas, asioiden hoitamista
klo 13.00-19.00 töissä (päivällinen, siirtymät 6km)
klo 19.30-20.30 treeni
klo 21.00 iltapala + lihashuolto, pyykinpesu
klo 22.00 nukkumaan

Päivä 4
klo 8.00 herätys, aamupala
klo 9.00-13.00 treeni
klo 13.30 lounas
klo 14.00-18.00 asioiden hoitamista, kaupassakäynti, ruokien teko valmiiksi seuraavalle viikolle
klo 19.00 lihashuoltoa, iltapala
klo 21.00 nukkumaan


Tuossa nyt tyypillisimmät päivät ja aikataulut karkeasti. Treenin ja työkuvioiden sovittaminen yhteen on mennyt suht kivuttomasti, mutta tietysti urheilijan arkeen kuuluu samat jutut mitä muillakin immeisillä. Ei se ruoka itestään sinne kaappiin juokse taikka kipitä lautaselle suoraan nokan eteen kirkuen sun nimeä. Ihan itte täytyy myös ne likaiset treenihousutkin pestä sieltä pyykkikorin pohjalta seuraavaa päivää varten. Niin ja onhan se paljon mielekkäämpää nukkua puhtaissa lakanoissa ja astella huolettomasti pitkin kämppää niin, ettei pölypallerot ja yksinäiset sukat pyöri jaloissa. Kompastumisriski pienenee huomattavasti, kun välillä moppi heiluu.



Ja loppuun vielä muutama hyväksi koettu ajankäyttövinkki (kun to do - lista tuntuu jatkuvan loputtomiin):

1. Tee yksi asia kerrallaan (vähentää sähläystä, stressiä, työnjälki on siistimpi)


2. Keskity olennaiseen (mikä juuri tässä hetkessä on kehityksen kannalta olennaista, riittävä yöuni, myöhäis-illan elokuva vai soppakattiloiden tiskaaminen puolilta öin)


3. Suunnittele (kalenteri on melko oivallinen työväline, kliseekin kuuluu: hyvin suunniteltu on jo puoliksi tehty)


4. Tee etukäteen (pienetkin asiat voivat viedä yllättävän paljon aikaa, esim. ruoka on helpompi tehdä isompi satsi kerralla pariksi päiväksi)


5. Opettele sanomaan ei (kaikkeen ei tarvitse lähteä mukaan, vaikka mieli tekisi, muista oma jaksaminen tässäkin kohdassa)




-Rosa :)

3 kommenttia:

  1. Hengästyttää jo lukiessaki :) Mutta nuorena sitä jaksaa. Tosin suunnittelemalla paremmin, kuten itse tässä tuot esille. Mielenkiinnolla jäämme seuraamaan mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Kun meinaan se painotus itse asiaan alkaa nousemaan päärooliin. Kyllä lähtee!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jepjep! On kyllä ollut oma hommansa rakentaa itselle sopivia rutiineja mut on se kyllä sen arvoista. Sitten se homma alkaa pelittää :)

      Poista
    2. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista