Yhteispeliä

Yksi säntää sinne tänne päättömänä tuli takamuksen alla, toinen nullottaa yksin nurkassa huppu pään yli vedettynä, kolmas manipuloi ja puukottaa ahkerasti selkään, neljäs ottaa kaiken liian tosissaan, viides ei saa mitään aikaiseksi, kuudes vetää peittoja korviin, seitsemäs tyhjentää jääkaapin ja levittelee tiskit jopa kenkäkomeroon, kahdeksas marmattaa epäjärjestyksestä ja valmentaja haroo hiuskpehkoaan harmaita suortuvia ennaltaehkäistäkseen samalla päätään punoen. Ovatko tässä tulevaisuuden toivot? Vuoden joukkue- tittelin ansainnut ryhmärämä?

Joukkue muodostuu yksilöistä. 

Yllä mainitut tulevaisuuden lupaukset ovat kyllä ronskilla otteella kärjistettyjä, mutta kuka tietää, millaista toimintaa kulisseissa tosipuheessa tapahtuukaan.

Tämä teksti syntyi ihan spontaanisti mieleen juolahtaneiden ajatusten pohjalta ja ryhmädynamiikalla maustetuilla ajatuksilla. Luvassa siis pientä pohdintaa harjoitusleiristä hiukan erilaisesta näkövinkkelistä. Sillä esimerkiksi nimen omaan harjoitusleirillä tapahtuu kaikkea muutakin kuin sitä perus fyysistä suorittamista. Yhteinen leiri on itsessään oivallinen työkalu joukkueen yhteenrakentamisessa.

Ryhmällä, jukkueella on parhaimmillaan käytössään rajaton määrä tarvittavia menestymisen avaimia. Ja pahimmillaan koko toiminta voi olla tuhoontuomittu enne kalkkiviivaa. Ratkaisevassa asemassa on se, kuinka eri ykilöiden parhaimmat ominaisuudet osataan valjastaa 110 % käyttöön.

Joukkueella on yhteinen tavoite, jonka eteen jäsenet ovat valmiita antamaan kaikkensa. Tässä tapauksessa tarkoitan eritoten ryhmää kilpaurheilussa.

Täysin toimiva joukkue on yhteenhitsautunut, joka pystyy hyödyntämään yksilöiden henkilökohtaiset ominaisuudet ilman riitasointuja.  Seurasin yhtä dokumenttisarjaa, joka kertoi moniselitteisesti yhdestä huipulla olevata maajoukkueesta, sen toiminnasta sekä yksilöistä joukkueen takana. Kun homma toimii, ei tekosyitä tarvita. Sitten sitä saa ihmetellä, miksi kyseinen joukkue voikaan olla niin tasaisen ylivoimainen. Mutta siinäpä piileekiin joukkueen syvin olemus.

Harjoitusleirillä voidaan olla jopa useita viikkoa saman katon alla 24 / 7. Siinä ajassa tuntemattomatkin tulevat tutuiksi ennen pitkää. Yksilöiden ominaisuudet ja toimintatavat korostuvat ja naamio riisutaan heikolla hetkellä.

Leirillä tutustutaan, hyväksytään, opitaan ja muodostetaan toimiva yhteishenki. Urheilijat että valmentajat ovat osaltansa vastuussa yhteisten toimintatapojen ja -mallien muodostumisessa. Kun pelisäännöt ovat yhteisiä, on huomattavasti helpompaa keskittyä tekemiseen. Leiristä kannattaa ottaa kaikki irti ja käyttää aika viisaasti. yksilöillä on tilaa hitsautua saumattomasti yhteen. Tietysti jokaiselle persoonalle annetaan tilaa, mutta pidetään mielessä yhteinen tavoite.

Minusta keskeisiä asioita tarkasteltaessa ryhmää on ryhmädynamiikka, tavoitteellinen toiminta ja koheesio eli ryhmän kiinteys sekä vuorovaikutus.

Ryhmädynamiikka tarkoittaa muutosta ryhmätilanteissa ja erilaisissa ryhmän sisälle rakentuvissa suhdejärjestelmissä. Yksilön käyttäytymiseen vaikuttavat persoonallisuuden ja ympäristön yhteisvaikutukset. Ryhmässä voi esiintyä viittä eri suhdejärjestelmää: kommunikaatiosuhteet, tunnesuhteet, normisuhteet, roolisuhteet ja valtasuhteet. Näitä pohtiessa voi huomata ryhmästä monia piirteitä, esimerkikis mietittäessä omaa urheilujoukkuetta, koulussa luokkaa, kaveripiiriä.. Vuorovaikutusta ryhmässä kuvataan erilaisina kommunikaatio- ja viestintäverkostoina (Hogg & Vaughan 2005, 307-308). Ne jaetaan keskitettyihin ja hajautettuihin verkostoihin. Keskittyneessä verkostossa vuorovaikutus tapahtuu esimerkiksi ouheenjohtajan tai ryhmän johtajan kautta. Keskitetty kommunikaatio aiheuttaa sen, että tyytyväisyys, harmonia ja ja yhteenkuuluvuus vahenee sekä konfliktien määrä lisääntyy.  Hajautettu verkosto taas perustuu demokratiaan vaikutten siihen, että jokaisella on vaikutus päätöksiin ja tasapuolinen jako osallistua vuorovaikutukseen.

Ryhmä toimii hyvin kun kommunikiaatio on avointa, sen olen kokemuksen kautta saanut kokea. Vuorovaikutus toimii ja mahdollistaa ongelmanratkaisun. Se luo myös hyvää ilmapiiriä, joka mahdollistaa palautteen antamisen ja vastaanottamisen.

Ryhmään liittyy myös attraktio eli jäsenten välinen vetovoima (viihdytään, koetaan ryhmä miellyttävänä ja mukavana). Tämä on minusta ryhmässä tärkeä seikka. Jos ryhmän jäsenten välillä ei ole ns. tuota vetovoimaa, ei ryhmässä voi olla mielekästä.

Niin kuin edellä vähän mainitsinkin joukkueen tavoitteellisuudesta, tavoitteenasettelu yhdessä ryhmänä on minusta tärkeä väline, jolla ryhmän jäsenet voivat parantaa omaa sekä ryhmän suoritusta.Tavoitteiden kautta myös motivaatio kasvaa.Työsnkentely on sata kertaa helpompaa ja selkeämpää, kun tiedetään mihin tähdätään. Täytyy toki muistaa joukkueen yhteinen tavoite omien yksilöllisten intressien rinnalla. Tavoitteenasettelussa huomioitavia seikkoja ovat tavoitejaottelu subjektiivisiin ja objektiivisiin: lopputulos-, suoritus- ja prosessitavoitteisiin, pitkän ja lyhyen aikavälin tavoitteet, pysyvyyden tunne, seuranta, arviointi ja palauutteen antaminen, sitoutuminen sekä ratkaisukeskeisyys, voimavaroihin ja vahvuuksiin keskittyminen.

"Ryhmän kiinteys on merkittävä osa pienryhmäominaisuutta, sillä se kosketta jokaista ryhmää. Kun joukosta ihmisiä muodostuu ryhmä, koetaan siellä aina jossakin määrin kiinteyttä ja yhteenkuuluvuutta ."

Kiinteys perustuu neljästä perusominaisuudesta: moniuloitteisuus, dynaamisuus, tehtävään liittyvä ja jäsenten välisiin suhteisiin liittyvä. Kiinteys on ryhmän toiminnan kannalta tärkeä asia. Korkeä kiinteysaste ei välttämättä ole aina positiivinen asia, vaan sillä saattaa olla haittaaviakin vaikutuksia. Esimerkiksi korkean sosiaalisen kiinteyden, alhaisen tehtäväkiinteyden ja normien puuttumisen on havaittu olevan yhteydessä sosiaaliseen laiskotteluun (Hoigaard ym. 2006).

Joukkueessa ryhmädynamiikkaa ja koheesiota voidaan mitata esimerkiksi kyselyllä. Se on hyvä väline selvittämään kuinka kiinteäksi yksilöt tunsivat oman ryhmänsä. Tällaisia kyselyjä liittyen koheesioon ja ryhmäilmapiiriin kannattaa käyttää esimerkiksi joukkueissa tai kouluryhmissä kun halutaan selvittää onko ryhmässä niin sanotusti kaikki OK. Kiinteyttä voidaan edistää turvallisuuden ja yksilöllisen tilan edistämisellä, vuorovaikutuksella ja palautteenantamisella, pelisääntöjen eli normien luomisella, tehtävän selkeyttämisellä ja tavoitteellisuuteen ohjaamisella sekä säännöllisillä ryhmäistunnoilla.

Vuorovaikutus on mielestäni kaiken A & O, sillä muuten ryhmä ei voi toimia. Vuorovaikutus voi olla verbaalista tai nonverbaalista. Vuorovaikutukseen kuuluu selkeä omien ajatusten ja tunteiden ilmaisu, eläytyvä kuuntelu, ongelmartakaisutaidot ja vastuunottaminen. Ryhmän vuorovaikútusta voi listä esimerkiksi ryhmän ohjaaja ja auttaa jäsenten välisessä kommunikaatiossa.

Onko joukkue yhtä vahva kuin sen heikoin lenkki?